Arjesta nauttiminen

Tietokone hurisee, näytöllä ei yhden ainutta välilehteä. En muista, koska viimeksi tietokoneellani ei olisi ollut yhtäkään suunnittelu- tai vertailuprojektia kesken. Kuluneen syksyn aikana olen suunnitellut näin nopeasti mietittynä Tallinnan, Helsingin ja Saksan matkaa, rahankeräystä, etsinyt kenkiä, laukkuja, vaatteita ja autoa, sekä miettinyt ja järkeillyt tarkkaan, mihin rahani käytän. Tämän lisäksi olen panostanut kouluun todella paljon toisen lukiovuoden ollessa tärkein.

Mitä nyt sitten tekisin?
Vihdoinkin minulla on aikaa tehdä ihan mitä haluan, enkä saa päähäni yhtäkään ideaa. Päätän lähteä pitkästä aikaa lenkille. Ehkä raitis ilma ja kauniit maisemat saavat aivoni toimimaan haluamallani tavalla. Lenkillä keskityn huomaamattani vain musiikkiin ja siihen, että pystyn juoksemaan vähän lujempaa kuin viimeksi. Yksikään idea ei tule päähäni. Aivot lepäävät, vaikka tarkoitus oli saada uusia ideoita. Toisaalta hyvä niin.

Sitä luulee, että lenkin jälkeen löytää itselleen jotain tekemistä. Turha luulo. Istun edelleen samassa paikassa, missä istuin ennen kuin lähdin ulos. Päätän pitkästä aikaa kirjoittaa tätä blogia. Blogia, johon saan kirjoittaa siitä, mitä mielessäni liikkuu. Mietin kauan mistä kirjoittaisin, koska mielessä on pyörinyt niin monet asiat viime aikoina. Kirjoittaminen helpottaa ja mieli alkaa rullaamaan. Omassa päässä käsitellyt asiat selkenevät, kun ne kirjoittaa.

Elämässä kiire, stressi ja itsekriittisyys saa ainakin minussa usein vallan. Olen luopunut monesta asiasta, jotta voisin panostaa kouluun täysillä. En halua aloittaa mitään, mihin en pysty panostamaan täysillä, ja mitä en saa vietyä loppuun. Haluaisin ainakin kutoa, lukea kirjoja, piirrellä, värittää ja kirjoittaa päiväkirjaani. Mukavaa olisi myös tavata ystäviä viikolla ja yksinkertaisesti nauttia elämästä. Mitään näistä en vain ehdi. Jos päivään voisi lisätä muutaman tunnin ylimääräistä niin ehkä sitten ehtisin, jos silloinkaan. Tottakai viikkoihini ja varsinkin viikonloppuihin mahtuu myös paljon positiivisia ja iloisia asioita, mutta usein ne jäävät arkisin vähälle. Ainoa asia, mitä ehdin arkisin koulun lisäksi tehdä, on käydä kuntosalilla. Koeviikon lähettyvillä en ehtinyt sinnekään ja nyt sekään ei tunnu niin mukavalta kuin ennen. Arki tuntuu tylsältä puurtamiselta päivästä toiseen, eikä itseään kerkeä toteuttamaan haluamallaan tavalla. Yli puolet elämästämme on tavallista arkea, ja jos siitä ei saa sellaista, mistä nauttii, se harmittaa todella paljon. Arjesta kuuluisi nauttia. Arki on voimavara, joka vie meitä eteenpäin.

Tavallisina päivinä koulusta kotiin tultuani istahdan hetkeksi alas, mutta pian olen kuitenkin jo kotitehtävien kimpussa. Jos haluaa hyviä arvosanoja, on pakko tehdä paljon töitä niiden eteen. Viimeistään yhdeksältä pakkaan koulukirjat laukkuun. Niin se päivä on jo hurahtanut, ulkona on pimeää ja pian on aika mennä nukkumaan. Väsyttää, mutta uni ei tule. Keskeneräiset projektit mietityttävät ja uusia suunitelmia ja ratkaisuja luodaan keskiyöllä. Aivot käyvät ylikierroksilla ja huomenna ollaan taas väsyneitä. Mutta pakko painaa eteenpäin. Ei ole aikaa jarruttaa. Kiire on läsnä koko ajan. Koulussa mennään eteenpäin ja seuraava koeviikko jo häämöttää. Stressi vain kasvaa kasvamistaan jakson edetessä ja kun koeviikon jälkeen yhden päivän, niin kuin tämän kyseisen päivän, ehtii "rentoutumaan", alkaa sama rumba taas alusta.

Elämässä on pakko priorisoida lähes jokaisella osa-alueella. Päivittäin on pakko priorisoida. Mikä on päivän tärkein asia, mihin aineeseen panostaa eniten, meneekö netflix kotiläksyjen edelle, ketä kavereita näkee, mitä harrastaa ja kenelle ostaa joululahjoja? Nämä ovat minua tällä hetkellä mietityttäviä priorisointikysymyksiä. Mitä sinun täytyy juuri tällä hetkellä priorisoida?

Priorisointi on elämässä tärkeää. Välillä se on vaikeaa ja ottaa päähän. Teemme itse valinnan siitä, mikä on kaikkein tärkeintä. Minunkin täytyisi oppia, että aina ei tarvitsisi panostaa 100% siihen ykkösprioriteettiin, vaan jakaa voimavarat ja aika tärkeimpien prioriteettien välille. Joskus vain go with the flow olisi parasta. Kuinka moni oikeasti pystyy tähän? En ainakaan minä.

Elämän tasapaino on tärkeintä ja se pitäisi olla kaikkien ykkösprioriteetti. On tärkeää tasapainottaa käytettävissä oleva aika ja energia itsesi, perheen, ystävien, koulun, työn, liikunnan ja niiden asioiden välille, joita haluat elämääsi. Priorisointia tehdessä on myös tärkeää miettiä, mistä hyödyt ja mistä saat iloa, sekä energiaa tavallisiin päiviisi. Jätä negatiivisia asioita pois ja kerää positiivisia asioita päivääsi.

Nauti arjestasi!

♥ Susanne

Lokakuun lomailu

Ääh marraskuu jo lähenee loppuaan, enkä oo edes lokakuun kuulumisia kerennyt kirjoittamaan. Harmittaa niin paljon, kun mulla ei vaan yksinkertaisesti oo aikaa syventyä ja kirjoittaa kunnon postausta. Jos läksyiltä ja kouluilta jää vapaa-aikaa, käytän sen muiden projektien suunnittelemiseen ja järjestämiseen. Halu on kyllä kova, ja muutama ideakin takaraivossa. Täytyis vaan ottaa aikaa ja ryhdistäytyä! Lokakuussa käytiin tosiaan Tallinnassa ja syysloma tuli vietettyä Tampereella. 

Nooh pidemmittä puheitta kun kello lähenee taas jo nukkumaan menoaikaa, tässä lokakuun menot ja meiningit. 

Villen kanssa minilomalla Tallinnassa. Kierreltiin vanhaa kaupunkia, shoppailtiin ja syötiin hyvin. Eka reissu ilman vanhempia ulkomailla ja hyvin meni! Jännittävää, ja samalla todella hauskaa.

Laivalla ja lähes koko syysloma tuli tuijoteltua netflixistä Narcos sarjaa. Todella hyvä, suosittelen! Tallinnassa lisää hyvää ruokaa ja kaunis kukkakatu. 

Tampereella näkyi eräänä viikonloppuna syksyn väriloisto todella kauniina. 

Kierreltiin ympäriinsä ja räpsittiin valokuvia. 

Luontoretki Kauhajoen Lauhavuoreen. Mieli rentoutui ja ajatukset sai hetkeksi pois arjen kiireestä ja stressistä. Maisemat olivat aivan hiukeat ja mielenkiintoiset.

♥ Susanne